lauantai 28. marraskuuta 2015

Ruokavaliomuutos - mitä söin ennen?


Mietin tässä juuri, että olen aika suuren muutoksen tehnyt kahden vuoden takaisesta ruokavaliostani. Silloin olin kaikkiruokainen ”kaikkea kohtuudella” -tyyppi ja koin huonoa omaatuntoa vain, jos olin syönyt tyyliin kokonaisen sipsipussin tai suklaalevyn kerralla. 

Kokonaan kasvisruokaa söin ehkä kerran viikossa, muuten söin joka päivä edes toisella aterialla lihaa, kalaa tai kanaa. Useimmiten kanaa. Aamiaiseksi söin leipää ja juustoa tai kaupan sokeroituja jogurtteja ja kaupan mysliä (jossa siinäkin hirveästi sokeria). Salaattia otin aina työpaikkaruokalassa sellaisen pikkulautasellisen, koska enempää ei saanut edes ottaa. Muuten lounaani koostui perunasta, riisistä ja sitten siitä kanasta/lihasta/kalasta ja kastikkeesta. 

Kotona tein kanakastikkeita, makaronilaatikkoa, lihapullia ja perunamuusia, uunilohta ja sen sellaista tavallista kotiruokaa. Vihannekset olivat lähinnä pakastepussista tai aterian kylkeen leikattua kurkkua ja tomaattia. Nyt tuo kaikki tuntuu kauhean kaukaiselta ja tuntuu vaikealta ajatella, että olen tosissaan joskus syönyt noin.

Noin pari kertaa kuussa kävin lisäksi Hesessä tai kebab-ravintolassa herkuttelemassa pikaruoalla. Karkkia söin pari-kolme viikossa, sipsiä ehkä kerran kuussa. Mistään ei kuitenkaan omatunto soimannut, olinhan kuitenkin normaalipainoinen tai vähän allekin. Kuvittelin siis, että ruokavalio on jotenkin yhteydessä lähinnä painoon, ja kun paino pysyy hyvänä, ei herkuttelu silloin tällöin haittaa.

Juomina join kahvia, vettä ja välillä myös Pepsimaxia. Maitoa en ole koskaan välittänyt juoda enkä piimää. Silti söin juustoa leivän päällä, jogurttia ja laitoin kermaa ruokiin. Pidin maitotuotteita, kananmunia, kanaa ja kalaa ihan terveellisinä ruokina. 

Kasvikset ostin lähes aina tavallisina, en luomuna. Selleriä en muista ostaneeni koskaan ennen sairastumistani, enkä myöskään tuoretta kurkumaa. Tuoretta inkivääriä käytin ainoastaan kanakastikkeisiin. Nykyään minulla menee viikossa vähintään 3 pakettia selleriä ja kokonainen inkivääri mehuihin. Tuoreita sitruunoitakin ostin harvoin ja lähinnä leivontaan, nyt sitruunoita menee noin 6 viikossa. Hevi-osastolta ostin aiemmin lähinnä kurkkua, tomaattia, paprikaa, porkkanaa ja salaattia. 

Papuja ja linssejä söin erittäin harvoin enkä ollut koskaan aiemmin itse idättänyt. Versojakin olin syönyt vain ravintolassa pihvin koristeena. Nyt olen oppinut ihan uuden tavan ajatella ruoasta ja valmistaa sitä. Paluu vanhaan tuntuisi erittäin vaikealta, jopa mahdottomalta, enkä sitä edes haluaisin.


Miten teidän ruokavaliomuutokset ovat tapahtuneet? 
Tuntuuko paluu vanhoihin tapoihin mahdottomalta?

p.s. Jos joku tietää, miten tuon ärsyttävän välin otsikon alta saa pois, niin kertokoon minulle.

perjantai 20. marraskuuta 2015

Paha maito

Minulta on muutaman kerran kysytty, että mikä siinä maidossa on niin pahaa. Lisäksi on ihmetelty, mistä saan kalsiumia ja miten huonoon kuntoon luustoni nyt meneekään. En ole saanut aikaiseksi kirjoittaa aiheesta postausta, mutta vastaan nyt näin helposti linkkaamalla tähän eilisen Kauppalehden uutisen.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/harvardista-kuuluu-kummia-maito-tappaa/t6U2SwEb?ref=iltalehti:21d2&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal&_ga=1.52478248.1823904766.1431412342 

Tässä toinen juttu aiheesta:
http://www.hs.fi/tiede/a1414474157963?jako=8d35513eb9b182e97cfc703095afe89b&ref=og-url

Mitä mieltä itse olette? Käytättekö maitotuotteita?

torstai 19. marraskuuta 2015

2,5-vuotistarkastuksessa kaikki hyvin!


 17.3.159.11.15Viitearvot




B-leuk (valkosolut) 5,15,8(3,4-8,2)
B-hb (hemoglobiini) 124120(117-155)
B-Trom (trombosyytit) 180187(150-360)
P-Alat (maksa) 1313(10-45)
P-AFOS (luusto ja maksa)  7660(50-90)

tiistai 17. marraskuuta 2015

Myskikurpitsakeitto ja kikhernekrutongit


Tämän viikonlopun lämminruokana tein ihanaa myskikurpitsakeittoa. Myskikurpitsa oli minulle ihan uusi tuttavuus, en ole tehnyt siitä ennen mitään ja tuskin olen sitä maistanutkaan.

Keiton kanssa tein kikhernekrutonkeja. Ne paahtuivat uunissa samaan aikaan bataatin ja myskikurpitsan kanssa. Kikhernekrutonkien tulisuus ja purutuntuma sopi kuin nenä päähän makean keiton kaveriksi. Vieläkin muistelen mitään hyvä yhdistelmä oli, varsinkin näin kurkkukipuisena se oli aivan täydellistä. Voisipa joka päivä olla lämminruokapäivä! 


Huomaan, että bloginikin keskittyy aina vain enemmän gluteenittomiin vegaaniruokiin, vaikka blogin pitäisi kertoa elävästä ravinnosta. Hmm… Ehkä se kertoo siitä, että näin marraskuun pimeydessä ja jatkuvassa pikkuflunssassa alan olla todella kyllästynyt elävään ravintoon, ainaisiin linssinituihin sekä paprikan ja kurkun paloihin.

Kesällä ja syksyllä elävä ravinto toimii hyvin, mutta näin talvella en voi kuvitella mitään parempaa kuin kasviskeitot ja lämpimät kasvispadat kookoskermalla. Helppohan Clementien on siellä Floridan lämmössä hehkuttaa elävää ravintoa. Saisivat tulla välillä tänne Suomen talveen ja näyttää vähän mallia, miten täällä elellään raakaruoalla ilman hedelmiä talven yli kyllästymättä.

tiistai 10. marraskuuta 2015

Kasvistortillat

Tein isänpäiväksi kasvistortilloja. Jauhelihan tilalla oli chili sin carnea eli kidneypapuja maustetussa tomaattikastikkeessa. Lisukkeina oli kaikkea vegaanista, gluteenitonta ja soijatonta: valmista tacokastiketta, maissia, ituja, kurkkua, tomaattia, paprikaa, jalapenoja ja guacamolea. Guacamolen tein ihan perinteisesti.


Linssin idut olin idättänyt itse, mutta Silmusalaatin valmissekoituksen ostin valmiina. Siinä on alfalfan, parsakaalin ja apilan ituja. Olin tyytyväinen, että siinä on juuri parsakaalin ituja, koska niiden sanotaan toimivan hyvin syövän ehkäisyssä, mutta parsakaalin siemeniä on vaikea löytää mistään ainakaan niin halvalla, että niitä voisi idättää tarpeeksi usein. Silmusalaatin itusekoitusta olen löytänyt ainakin Citymarketeista ja joistakin Prismoista.

Tortillat olivat täysjyvävehnää, niitä en ottanut, vaan kokosin annokseni suoraan lautaselle. Lapseni taas söi pelkkiä tortillaleipiä, mikään muu ei kelvannut.


maanantai 2. marraskuuta 2015

Kesäkurpitsaleipäset


Teen noin 3-4 kertaa viikossa kräkkereitä ja syön ne aina melkein heti, niin hyviä niistä tulee. Idean reseptiin löysin jostain blogista tai raakaruokakirjasta, mutta en nyt yhtään muista, että mistä. Muokkasin siitä sitten helpomman ja nopeamman version ja lisäsin raaka-aineisiin mm. kesäkurpitsaa. 

Näistä käytän mieluiten sanaa leipäset, koska ne ovat aika pehmeitä ja muistuttavat enemmän sämpylää kuin kovaa kräkkeriä. 


Leipästen teko etenee näin.

1. Kuorin yhden porkkanan ja puolikkaan kesäkurpitsan. Raastan ne sähköisellä raastimella. 
2. Laitan Personal Blenderin kippoon pari desiä manteleita ja noin 5 rkl vaaleita pellavansiemeniä ja jauhan ne jauhoksi. 
3. Laitan raasteet ja pähkinäpellavajauheen taikinakulhoon. Lisään sekaan puoli ruokalusikallista juoksevaa hunajaa (voi toki laittaa enemmänkin, jos ei pelkää sokeria), puoli teelusikallista inkiväärimaustetta ja puoli teelusikallista kanelia sekä teelusikan himalajansuolaa. 
4. Laitan Personal Blenderin kippoon idätettyä ja kuivatettua tattaria ja jauhan sen jauhoksi. 
5. Laitan osan tattarijauhosta taikinakulhoon ja alustan taikinaa käsin. Lisään tattarijauhoja niin paljon, että saan taikinasta helposti muotoiltavan. Taikina ei tarvitse mitään nestettä, koska sitä irtoaa raasteista tarpeeksi ja lisäksi seassa on hunajaa. 
6. Kun taikina on helposti muotoiltavaa, teen siitä pyörylöitä Teflexin päälle kuivuriin. Valmiitten leipästen päälle painalen auringonkukansiemeniä.  Kuivaan leipäsiä 41 asteessa. Käännän ne noin tunnin kuivatuksen jälkeen, jolloin poistan myös Teflexin välistä. Leipäsiä on kiva syödä myös kuivatuksen aikana vielä hieman pehmeinä ja lämpöisinä.

Leivän päälle sopii vaikka itse tehty mantelivoi.